perjantai 25. helmikuuta 2011
maanantai 21. helmikuuta 2011
Suomen EU jäsennyys perustuslakiimme!
http://www.adressit.com/joukkokanne_nykyhallitus_ja_kedust_syytteeseen_maanpetoksesta
Äänestysjakauma:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=53.37/1305956257_433461&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
SEURAAVAAN ÄÄNESTYKSEEN TARVITAAN 67 EI ÄÄNTÄ, 1/3. MUUSSA TAPAUKSESSA EU-JÄSENNYYS KIRJATAAN PERUSTUSLAKIIMME. HUOM! EU EI EDES VAADI KYSEISTÄ LAKIMUUTOSTA SUOMELTA, ELI MIKSI TEKISIMME SEN?
Äänestysjakauma:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=53.37/1305956257_433461&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
SEURAAVAAN ÄÄNESTYKSEEN TARVITAAN 67 EI ÄÄNTÄ, 1/3. MUUSSA TAPAUKSESSA EU-JÄSENNYYS KIRJATAAN PERUSTUSLAKIIMME. HUOM! EU EI EDES VAADI KYSEISTÄ LAKIMUUTOSTA SUOMELTA, ELI MIKSI TEKISIMME SEN?
lauantai 19. helmikuuta 2011
Jonossa on nyt 9 000 hakemusta, joista valtaosa on somalialaisten hakemuksia.
Eli tässä on esimakua HE 80/2010 laista:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Eduskunta+tyytymätön+Thorsin+perheenyhdistämisselvitykseen/1135263659791
Asiasta tietoa myös täällä:
http://www.halla-aho.com/scripta/invandringspolitik.html
Ja lopuksi äänestysjakauma josta näkyy mikä puolue äänesti EI.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=69.53/1305956573_369304&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Eduskunta+tyytymätön+Thorsin+perheenyhdistämisselvitykseen/1135263659791
Asiasta tietoa myös täällä:
http://www.halla-aho.com/scripta/invandringspolitik.html
Ja lopuksi äänestysjakauma josta näkyy mikä puolue äänesti EI.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=69.53/1305956573_369304&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
perjantai 11. helmikuuta 2011
torstai 10. helmikuuta 2011
tiistai 8. helmikuuta 2011
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, Pirkko Ruohonen-Lerner (PS) 8.2.2011
Perussuomalaisten mielestä verotuksen päätarkoituksena on rakentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jokaisen on maksettava veroja maksukykynsä mukaan, jotta valtio ja kunnat kykenevät myös tulevaisuudessa ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Siihen kuuluvat asuinkunnasta riippumatta kaikille kansalaisille tarjottavat laadukkaat peruspalvelut.
Perussuomalaisten mielestä oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohta on se, että tulojen kasvaessa myös verotus kiristyy. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut huolestuttavalla tavalla kohti epäoikeudenmukaista tasaveroa: valtion verokertymästä yhä suurempi osa koostuu tasaveroista kuten arvonlisä- tai pääomatuloveroista. Arvonlisävero on samansuuruinen niin kansaneläkkeen varassa elävälle kuin huipputuloiselle yritysjohtajalle. Yleisen arvonlisäveroprosentin nosto on monelle pienituloiselle lisärasite, kun pitää selviytyä arjen pakollisista menoista.
Tasaverotuksen edistämisen sijaan suurituloisten verotuksen progressiota tulisi korottaa nykyisestä. Sen sijaan keski- ja pienituloisten verotusta ei pidä kiristää, jotta heidän ostovoimansa säilyy ja kansantalouden rattaat pysyvät pyörimässä.
Myös kiristynyt energiaverotus valtiovarainministeri Kataisen suitsuttaman "vihreän verouudistuksen" muodossa on tosiasiassa tasaverotusta, joka kyykyttää ankarasti erityisesti haja-asutusalueiden vähäosaisia. Kotitalouden sähkölasku on Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan kallistunut vuodessa noin 20 prosenttia. Myös polttoaineen hinnan korotukset kasvattavat autoilun kustannuksia erityisesti reuna-alueiden asukkaiden osalta, sekä asumisen kustannuksia. Tämäkö on ministeri Kataisen mielestä sitä kohtuullista ja reilua veropolitiikkaa, josta hän on lukuisia kertoja hehkuttanut viime vuosien aikana.
Kun taannoin puhuttiin maaltapaosta, nyt voidaan puhua maalta pakottamisesta – siinä määrin ankara energiaverotuksen nosto on ollut. Jos teollisuuden ja yritysten pyörät halutaan pitää pyörimässä myös Suomessa, olisi energian raskasta verottamista vältettävä, sillä Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous. Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa takaa sen, että saamme kasvua ja sitä kautta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion palveluita.
Hallituksen eriarvoistavan politiikan seurauksena rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. EU-kriteerien mukaan maassamme on noin 900 000 köyhää. Erityisen huolestuttavaa on köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien lapsiperheiden määrän kasvu. On vaara, että köyhyydestä muodostuu pysyvä ilmiö, joka periytyy edelleen seuraaville sukupolville ja syrjäytyminen jakaa lopulta kansakunnan kahtia, jos asiaan ei päättäväisesti puututa. Myös monien yksinelävien ja eläkeläisten köyhyys on kasvussa, voimaantulevasta takuueläkkeestä huolimatta.
Pienituloisten etuuksia on nimellisesti nostettu, mutta samanaikaisesti lääkkeet, ruoka, asuminen, liikkuminen, harrastaminen ja kaikki muut elämiseen liittyvät kustannukset ovat kallistuneet. Käytännössä siis etuuksien ostovoima on heikentynyt. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on reilussa viidessätoista vuodessa laskenut ensimmäisestä lapsesta 19 prosenttia ja toisesta 29 prosenttia.
Pienituloisten eläkeläisten tilannetta parantaisi työeläkkeiden taitetun indeksin korjaaminen. Se tulisi mielestämme muuttaa niin, että 50 prosenttia indeksikorotuksesta seuraisi yleistä ansiotason nousua ja 50 prosenttia kuluttajahintaindeksiä. Sen sijaan kaikkein suurimmille eläkkeille voitaisiin asettaa jonkinlainen katto. Perussuomalaisten mielestä myös opintotuki tulisi sitoa indeksiin.
Köyhien lapsiperheiden, opiskelijoiden, pienen eläkkeen varassa elävien ja kaikkien muiden pienituloisten tilannetta kurjistavat lisäksi kuntatalouden ongelmat. Samaan aikaan, kun kansalaisten ostovoima hiipuu, kunnat leikkaavat palvelujaan edelleen ja nostavat niistä perittäviä maksuja.
Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnan tulee huolehtia kaikkein pienituloisimmista, joiden sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, ja siksi asiasta tulisi laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma, joka voitaisiin nimetä ”Toivoa köyhillekin” -ohjelmaksi.
Ennen joulua julkaistu Hetemäen verotyöryhmän ehdotus tarjoaa jatkoa nykyisen ja sitä edeltäneiden hallitusten veropolitiikalle. Se vaikuttaa suorastaan Kokoomuksen mittatilaustyöltä. Hetemäen ryhmä alentaisi palkkaveroa noin 2 000 miljoonalla eurolla ja yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa 800 miljoonalla eurolla. Näin valtion ja kuntien kassakirstuista katoavat veroeurot työryhmä haluaisi kompensoida nostamalla arvonlisäveroa sekä asumiseen, autoiluun ja energiaan liittyviä veroja. Ehdotetut verojen kiristykset ja korotukset menevät tasan, eli valtiontalouden kestävyysvajetta ei tämänkaltaisilla toimilla saada paikattua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaje katetaan leikkaamalla kansalaisten peruspalveluja.
Perussuomalaisten mielestä tuloverojen alentamista olisi vastuutonta jatkaa. Se on osaltaan johtanut valtion voimakkaaseen velkaantumiseen. Julkisen talouden tasapainottamiseksi pääomaveroa on välttämätöntä nostaa. Henkilökohtaisten pääomatulojen verotus tulisi olla progressiivista, mikä vähentäisi pääoma- ja ansiotulojen verotuksen välistä epäsuhtaa.
Viime vaalikaudella poistettu varallisuusvero on ehdottomasti palautettava. Vanhasen hallituksen vuonna 2005 poistaman varallisuusveron tuotto oli runsaat sata miljoonaa euroa vuodessa. Tätä aukkoa pyrittiin paikkaamaan kiinteistöveron korotuksella, joka on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka pienituloisten verorasitusta on lisätty ja varakkaiden verotusta helpotettu.
Myös valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron kaltaisia kokonaan uusia valtion tulonhankintamuotoja pitää ripeästi selvittää. Esimerkiksi Lontoon pörssissä kyseinen vero on puoli prosenttia, eikä se ole kaupankäyntiä haitannut.
Sen sijaan maatalous- ja metsämaata ei pidä saattaa kiinteistöveron piiriin.
Kotitalousvähennys on oiva keino tukea suomalaista työtä ja pienyrittäjyyttä ja torjua harmaata taloutta. Olisi syytä kuitenkin selvittää riittäisikö saman, työllisyyttä ja rehellistä yrittäjyyttä tukevan vaikutuksen aikaansaamiseksi hieman pienempikin tuki.
Ennen tulevia eduskuntavaaleja on syytä selvittää kansalaisille, ketkä toimivat pääomapiirien ehdoilla ja ketkä eivät, sillä tulevista vaaleista on osaltaan tulossa verovaalit. Puheissaan toki ministerit Kiviniemi ja Katainen ovat liputtaneet pääomatuloverotuksen nostamisen puolesta, mutta puheet ovat puheita ja teot tekoja. Vaihtoehdot ja lupaukset, joihin myös vaalien jälkeen sitoudutaan, on nyt tuotava esille ja selkokielellä.
Perussuomalaisten mielestä oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohta on se, että tulojen kasvaessa myös verotus kiristyy. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut huolestuttavalla tavalla kohti epäoikeudenmukaista tasaveroa: valtion verokertymästä yhä suurempi osa koostuu tasaveroista kuten arvonlisä- tai pääomatuloveroista. Arvonlisävero on samansuuruinen niin kansaneläkkeen varassa elävälle kuin huipputuloiselle yritysjohtajalle. Yleisen arvonlisäveroprosentin nosto on monelle pienituloiselle lisärasite, kun pitää selviytyä arjen pakollisista menoista.
Tasaverotuksen edistämisen sijaan suurituloisten verotuksen progressiota tulisi korottaa nykyisestä. Sen sijaan keski- ja pienituloisten verotusta ei pidä kiristää, jotta heidän ostovoimansa säilyy ja kansantalouden rattaat pysyvät pyörimässä.
Myös kiristynyt energiaverotus valtiovarainministeri Kataisen suitsuttaman "vihreän verouudistuksen" muodossa on tosiasiassa tasaverotusta, joka kyykyttää ankarasti erityisesti haja-asutusalueiden vähäosaisia. Kotitalouden sähkölasku on Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan kallistunut vuodessa noin 20 prosenttia. Myös polttoaineen hinnan korotukset kasvattavat autoilun kustannuksia erityisesti reuna-alueiden asukkaiden osalta, sekä asumisen kustannuksia. Tämäkö on ministeri Kataisen mielestä sitä kohtuullista ja reilua veropolitiikkaa, josta hän on lukuisia kertoja hehkuttanut viime vuosien aikana.
Kun taannoin puhuttiin maaltapaosta, nyt voidaan puhua maalta pakottamisesta – siinä määrin ankara energiaverotuksen nosto on ollut. Jos teollisuuden ja yritysten pyörät halutaan pitää pyörimässä myös Suomessa, olisi energian raskasta verottamista vältettävä, sillä Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous. Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa takaa sen, että saamme kasvua ja sitä kautta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion palveluita.
Hallituksen eriarvoistavan politiikan seurauksena rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. EU-kriteerien mukaan maassamme on noin 900 000 köyhää. Erityisen huolestuttavaa on köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien lapsiperheiden määrän kasvu. On vaara, että köyhyydestä muodostuu pysyvä ilmiö, joka periytyy edelleen seuraaville sukupolville ja syrjäytyminen jakaa lopulta kansakunnan kahtia, jos asiaan ei päättäväisesti puututa. Myös monien yksinelävien ja eläkeläisten köyhyys on kasvussa, voimaantulevasta takuueläkkeestä huolimatta.
Pienituloisten etuuksia on nimellisesti nostettu, mutta samanaikaisesti lääkkeet, ruoka, asuminen, liikkuminen, harrastaminen ja kaikki muut elämiseen liittyvät kustannukset ovat kallistuneet. Käytännössä siis etuuksien ostovoima on heikentynyt. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on reilussa viidessätoista vuodessa laskenut ensimmäisestä lapsesta 19 prosenttia ja toisesta 29 prosenttia.
Pienituloisten eläkeläisten tilannetta parantaisi työeläkkeiden taitetun indeksin korjaaminen. Se tulisi mielestämme muuttaa niin, että 50 prosenttia indeksikorotuksesta seuraisi yleistä ansiotason nousua ja 50 prosenttia kuluttajahintaindeksiä. Sen sijaan kaikkein suurimmille eläkkeille voitaisiin asettaa jonkinlainen katto. Perussuomalaisten mielestä myös opintotuki tulisi sitoa indeksiin.
Köyhien lapsiperheiden, opiskelijoiden, pienen eläkkeen varassa elävien ja kaikkien muiden pienituloisten tilannetta kurjistavat lisäksi kuntatalouden ongelmat. Samaan aikaan, kun kansalaisten ostovoima hiipuu, kunnat leikkaavat palvelujaan edelleen ja nostavat niistä perittäviä maksuja.
Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnan tulee huolehtia kaikkein pienituloisimmista, joiden sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, ja siksi asiasta tulisi laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma, joka voitaisiin nimetä ”Toivoa köyhillekin” -ohjelmaksi.
Ennen joulua julkaistu Hetemäen verotyöryhmän ehdotus tarjoaa jatkoa nykyisen ja sitä edeltäneiden hallitusten veropolitiikalle. Se vaikuttaa suorastaan Kokoomuksen mittatilaustyöltä. Hetemäen ryhmä alentaisi palkkaveroa noin 2 000 miljoonalla eurolla ja yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa 800 miljoonalla eurolla. Näin valtion ja kuntien kassakirstuista katoavat veroeurot työryhmä haluaisi kompensoida nostamalla arvonlisäveroa sekä asumiseen, autoiluun ja energiaan liittyviä veroja. Ehdotetut verojen kiristykset ja korotukset menevät tasan, eli valtiontalouden kestävyysvajetta ei tämänkaltaisilla toimilla saada paikattua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaje katetaan leikkaamalla kansalaisten peruspalveluja.
Perussuomalaisten mielestä tuloverojen alentamista olisi vastuutonta jatkaa. Se on osaltaan johtanut valtion voimakkaaseen velkaantumiseen. Julkisen talouden tasapainottamiseksi pääomaveroa on välttämätöntä nostaa. Henkilökohtaisten pääomatulojen verotus tulisi olla progressiivista, mikä vähentäisi pääoma- ja ansiotulojen verotuksen välistä epäsuhtaa.
Viime vaalikaudella poistettu varallisuusvero on ehdottomasti palautettava. Vanhasen hallituksen vuonna 2005 poistaman varallisuusveron tuotto oli runsaat sata miljoonaa euroa vuodessa. Tätä aukkoa pyrittiin paikkaamaan kiinteistöveron korotuksella, joka on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka pienituloisten verorasitusta on lisätty ja varakkaiden verotusta helpotettu.
Myös valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron kaltaisia kokonaan uusia valtion tulonhankintamuotoja pitää ripeästi selvittää. Esimerkiksi Lontoon pörssissä kyseinen vero on puoli prosenttia, eikä se ole kaupankäyntiä haitannut.
Sen sijaan maatalous- ja metsämaata ei pidä saattaa kiinteistöveron piiriin.
Kotitalousvähennys on oiva keino tukea suomalaista työtä ja pienyrittäjyyttä ja torjua harmaata taloutta. Olisi syytä kuitenkin selvittää riittäisikö saman, työllisyyttä ja rehellistä yrittäjyyttä tukevan vaikutuksen aikaansaamiseksi hieman pienempikin tuki.
Ennen tulevia eduskuntavaaleja on syytä selvittää kansalaisille, ketkä toimivat pääomapiirien ehdoilla ja ketkä eivät, sillä tulevista vaaleista on osaltaan tulossa verovaalit. Puheissaan toki ministerit Kiviniemi ja Katainen ovat liputtaneet pääomatuloverotuksen nostamisen puolesta, mutta puheet ovat puheita ja teot tekoja. Vaihtoehdot ja lupaukset, joihin myös vaalien jälkeen sitoudutaan, on nyt tuotava esille ja selkokielellä.
Kaksi raiskausta päivässä.
Paljon mediaa seuranneena olen pistänyt merkille että jos raiskaaja on valkoihoinen niin se ilmoitetaan näkyvästi, mutta jos raiskaaja onkin ulkomaistaustainen niin asiaa ei mainita. Niin sitten itse uutiseen:
Savon Sanomat: Päivittäin ilmoitettiin kaksi raiskausta.
Rikosylikomisario Seppo Ryhänen Pohjois-Savon poliisista kertoo, että poliisi ei tiedä, ovatko raiskaukset lisääntyneet vai tuleeko tapauksia nykyään vain enemmän tietoon.
Selvästi eniten raiskausilmoituksia tehdään Uudellamaalla.
Muualla raiskausilmoitusten määrissä on suuria alueellisia eroja, joiden syytä ei Savon Sanomien mukaan tiedetä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat Heini Kainulainen ja Päivi Honkatukia toteavat lehdessä, että suurin osa poliisin tietoon tulleista raiskauksista on tapahtunut tutustumistilanteissa. Tekijä ja uhri tapaavat esimerkiksi ravintolassa ja jatkavat iltaa yhdessä.
Lähde: Savon Sanomat
Savon Sanomat: Päivittäin ilmoitettiin kaksi raiskausta.
Raiskausilmoituksia kertyi päivää kohti yli kaksi viime vuonna, kertoo Savon Sanomat. Poliisille ilmoitettiin kaikkiaan 822 raiskausrikosta, eli yli 150 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Savon Sanomien mukaan kymmenen viime vuoden aikana poliisille on ilmoitettu keskimäärin 625 raiskausta vuodessa. Ilmoitusten määrä on noussut koko ajan.Rikosylikomisario Seppo Ryhänen Pohjois-Savon poliisista kertoo, että poliisi ei tiedä, ovatko raiskaukset lisääntyneet vai tuleeko tapauksia nykyään vain enemmän tietoon.
Selvästi eniten raiskausilmoituksia tehdään Uudellamaalla.
Muualla raiskausilmoitusten määrissä on suuria alueellisia eroja, joiden syytä ei Savon Sanomien mukaan tiedetä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat Heini Kainulainen ja Päivi Honkatukia toteavat lehdessä, että suurin osa poliisin tietoon tulleista raiskauksista on tapahtunut tutustumistilanteissa. Tekijä ja uhri tapaavat esimerkiksi ravintolassa ja jatkavat iltaa yhdessä.
Lähde: Savon Sanomat
maanantai 7. helmikuuta 2011
Monikulttuurillisuus britaniassa
Monikulttuurisuus on epäonnistunut.
Pääministeri David Cameron on irtaantumassa Britanniassa pitkään noudatetusta monikulttuurisuuden politiikasta.
Cameron suomii aiempaa politiikkaa kovin sanoin ja pitää sitä epäonnistuneena. Eri kulttuureita rohkaistaan elämään erillään ja vastenmielisiin näkemyksiin suhtaudutaan "passiivisella suvaitsevaisuudella", pääministeri kuvaa.
Cameronin on määrä esittää näkemyksensä Saksassa tänään järjestettävässä turvallisuuskokouksessa, mutta BBC ja muu brittimedia on julkaissut ennakkotietoja puheen sisällöstä.
- On aika kääntää sivua ja jättää menneisyyden epäonnistuneet menettelytavat, Cameron aikoo kehottaa.
Pääministerin odotetaan esittävän näkemyksiään myös siitä, miten maa pystyy taistelemaan kotoperäistä ääri-islamilaisuutta vastaan. Cameron tarjoaa ratkaisuksi läntisten arvojen edistämistä ja aktiivista politiikka ryhmien välisten jakojen poistamiseksi. Joukko julkista rahoitusta saavia muslimiryhmiä on myös joutumassa tarkempaan tarkasteluun.
Cameron myös painottaa, että islamin ääri islamismin välille on tehtävä selkeä ero.
Britannian pääministerin näkemykset ovat samansuuntaisia kuin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, joka arvioi syksyllä kriittisesti Saksan monikulttuurisuuden onnistumista. Merkelin arviot liittyivät Saksassa tuolloin käytyyn kiivaaseen väittelyyn.
Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011020513135740_ul.shtml
Britannian pääministeri David Cameron pitää maansa pitkään noudattamaa monikulttuurisuuden politiikkaa epäonnistuneena.
Cameron suomii aiempaa politiikkaa kovin sanoin ja pitää sitä epäonnistuneena. Eri kulttuureita rohkaistaan elämään erillään ja vastenmielisiin näkemyksiin suhtaudutaan "passiivisella suvaitsevaisuudella", pääministeri kuvaa.
Cameronin on määrä esittää näkemyksensä Saksassa tänään järjestettävässä turvallisuuskokouksessa, mutta BBC ja muu brittimedia on julkaissut ennakkotietoja puheen sisällöstä.
- On aika kääntää sivua ja jättää menneisyyden epäonnistuneet menettelytavat, Cameron aikoo kehottaa.
Pääministerin odotetaan esittävän näkemyksiään myös siitä, miten maa pystyy taistelemaan kotoperäistä ääri-islamilaisuutta vastaan. Cameron tarjoaa ratkaisuksi läntisten arvojen edistämistä ja aktiivista politiikka ryhmien välisten jakojen poistamiseksi. Joukko julkista rahoitusta saavia muslimiryhmiä on myös joutumassa tarkempaan tarkasteluun.
Cameron myös painottaa, että islamin ääri islamismin välille on tehtävä selkeä ero.
Britannian pääministerin näkemykset ovat samansuuntaisia kuin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, joka arvioi syksyllä kriittisesti Saksan monikulttuurisuuden onnistumista. Merkelin arviot liittyivät Saksassa tuolloin käytyyn kiivaaseen väittelyyn.
Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011020513135740_ul.shtml
perjantai 4. helmikuuta 2011
Perussuomalaisten ryhmäpuhe 3.2.2011. Pietari Jääskeläinen
Hallitus epäonnistunut harmaan talouden vastaisessa taistelussa
Hallitus ei ole halunnut laittaa harmaata taloutta kuriin. Tämän vuoksi yhteiskunta menettää lakisääteisiä vero- ja maksutuloja jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa vastaa yli 60 000 henkilötyövuotta! Kuvitelkaa! 60 000 henkilötyövuotta menetetään harmaan talouden pimeisiin syövereihin samaan aikaan kun meillä on valtava työttömyys.
Suomalainen duunari ja rehelliset yritykset maksumiehiä
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suomalainen ammattimies ja kokenut raksan jätkä täyttää työvoimatoimistossa päivärahahakemusta samaan aikaan kun veroja kiertämällä tai pimeällä ulkomaisella työvoimalla laitetaan uutta rakennusta pystyyn.
Rehelliset yritykset joutuvat puolestaan toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaata työvoimaa käyttävien yritysten kanssa. Useimmiten vaihtoehtona on joko konkurssi tai siirtyminen laittomuuksien tielle.
Hallituksen on panostettava rikostutkintaan
Hallituksen esityksen mukaisesti perustettu harmaan talouden selvitysyksikkö on aloittanut toimintansa vuoden alusta. Sen tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta sekä laatia ilmiöselvityksiä.
Perussuomalaiset pitävät erittäin toivottavana, että näiden tehtävien ohella selvitysyksikkö panostaisi konkreettiseen talousrikostutkintaan, koska talousrikostutkintaan panostettu henkilötyövuosi tuottaa arviolta 130 000 euron rikoshyödyn takaisin valtiolle ja asianomistajille.
Rikostutkinnalla verotulojen lisäys
Talousrikollisuuden tutkintaan ja harmaan talouden rikosten oikeusprosessien käsittelyajan nopeuttamiseen on varattava nykyistä huomattavasti suuremmat henkilöstöresurssit. Perussuomalaisten toiminta-ajatus on: ”Kun harmaan talouden torjuntaan sijoitetulla
100 miljoonalla eurolla saadaan miljardin euron verotulojen lisäys, on sijoitus kannattanut.”
Rikospoliisin, verottajan, työsuojelupiirien ja työeläkeyhtiöiden tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava. Työsuojelupiirien työvoimaa on lisättävä tuntuvasti.
Tuemme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta ja esitämme tämän toteuttamiseksi pikaista asetuksen ja lain tekemistä.
Sanktiot 15 %:iin kokonaisurakkahinnasta
Perussuomalaiset tulevat esittämään vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan tilaajavastuulain tarkistamista niin, että sen soveltamisalue laajenee koskettamaan kaikkia alihankintaketjun toimijoita ja sanktioiden sitomista kokonaisurakkahintaan. Esimerkiksi 10 miljoonan euron urakasta sakko olisi 1,5 miljoonaa eli 15 % kokonaisurakasta.
Harmaa talous lisää rasismia
Harmaan talouden toimijoista on valtaosa ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Jos harmaan talouden torjunnassa epäonnistutaan, kasvattaisi se rasismia.
Rasismi kumpuaa, kun suomalainen menettää työpaikkansa ulkomaiselle toimijalle, joka voittaa urakkakilpailut veroista ja muista lain edellyttämistä velvoitteista vapailla passeilla. Jo nyt on moni suomalainen rakennusliike nostanut kätensä pystyyn ja luovuttanut kohteita harmaan talouden toimijoille.
Rosmot rajan taakse
Perussuomalaiset ovat esittäneet rekisterin tekemistä harmaan talouden yrityksistä, omistajista ja työntekijöistä. Rajamiehille on annettava suora käännytysoikeus näiden toimijoiden kohdalta.
Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä on myös vaadittava kiinteä toimipaikka jo kolmen kuukauden toiminnan jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijasta, jotta lakia ja veroja ei kierretä perustamalla aina puolen vuoden välein uusi yritys.
Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei.
Suomalaisia työpaikkoja
Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi täytyy panostaa suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa.
Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisenä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.
Hallitus ei ole halunnut laittaa harmaata taloutta kuriin. Tämän vuoksi yhteiskunta menettää lakisääteisiä vero- ja maksutuloja jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa vastaa yli 60 000 henkilötyövuotta! Kuvitelkaa! 60 000 henkilötyövuotta menetetään harmaan talouden pimeisiin syövereihin samaan aikaan kun meillä on valtava työttömyys.
Suomalainen duunari ja rehelliset yritykset maksumiehiä
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suomalainen ammattimies ja kokenut raksan jätkä täyttää työvoimatoimistossa päivärahahakemusta samaan aikaan kun veroja kiertämällä tai pimeällä ulkomaisella työvoimalla laitetaan uutta rakennusta pystyyn.
Rehelliset yritykset joutuvat puolestaan toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaata työvoimaa käyttävien yritysten kanssa. Useimmiten vaihtoehtona on joko konkurssi tai siirtyminen laittomuuksien tielle.
Hallituksen on panostettava rikostutkintaan
Hallituksen esityksen mukaisesti perustettu harmaan talouden selvitysyksikkö on aloittanut toimintansa vuoden alusta. Sen tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta sekä laatia ilmiöselvityksiä.
Perussuomalaiset pitävät erittäin toivottavana, että näiden tehtävien ohella selvitysyksikkö panostaisi konkreettiseen talousrikostutkintaan, koska talousrikostutkintaan panostettu henkilötyövuosi tuottaa arviolta 130 000 euron rikoshyödyn takaisin valtiolle ja asianomistajille.
Rikostutkinnalla verotulojen lisäys
Talousrikollisuuden tutkintaan ja harmaan talouden rikosten oikeusprosessien käsittelyajan nopeuttamiseen on varattava nykyistä huomattavasti suuremmat henkilöstöresurssit. Perussuomalaisten toiminta-ajatus on: ”Kun harmaan talouden torjuntaan sijoitetulla
100 miljoonalla eurolla saadaan miljardin euron verotulojen lisäys, on sijoitus kannattanut.”
Rikospoliisin, verottajan, työsuojelupiirien ja työeläkeyhtiöiden tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava. Työsuojelupiirien työvoimaa on lisättävä tuntuvasti.
Tuemme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta ja esitämme tämän toteuttamiseksi pikaista asetuksen ja lain tekemistä.
Sanktiot 15 %:iin kokonaisurakkahinnasta
Perussuomalaiset tulevat esittämään vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan tilaajavastuulain tarkistamista niin, että sen soveltamisalue laajenee koskettamaan kaikkia alihankintaketjun toimijoita ja sanktioiden sitomista kokonaisurakkahintaan. Esimerkiksi 10 miljoonan euron urakasta sakko olisi 1,5 miljoonaa eli 15 % kokonaisurakasta.
Harmaa talous lisää rasismia
Harmaan talouden toimijoista on valtaosa ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Jos harmaan talouden torjunnassa epäonnistutaan, kasvattaisi se rasismia.
Rasismi kumpuaa, kun suomalainen menettää työpaikkansa ulkomaiselle toimijalle, joka voittaa urakkakilpailut veroista ja muista lain edellyttämistä velvoitteista vapailla passeilla. Jo nyt on moni suomalainen rakennusliike nostanut kätensä pystyyn ja luovuttanut kohteita harmaan talouden toimijoille.
Rosmot rajan taakse
Perussuomalaiset ovat esittäneet rekisterin tekemistä harmaan talouden yrityksistä, omistajista ja työntekijöistä. Rajamiehille on annettava suora käännytysoikeus näiden toimijoiden kohdalta.
Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä on myös vaadittava kiinteä toimipaikka jo kolmen kuukauden toiminnan jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijasta, jotta lakia ja veroja ei kierretä perustamalla aina puolen vuoden välein uusi yritys.
Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei.
Suomalaisia työpaikkoja
Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi täytyy panostaa suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa.
Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisenä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.
tiistai 1. helmikuuta 2011
Olli Immonen. Perussuomalaiset. ( Oulun vaalipiiri )
http://www.olliimmonen.net/tukitili.html
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56734-muslimiterrorismi-vavisuttaa-eurooppaa
http://www.vaalikone2011.fi/ehdokas/Immonen/Olli/
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53842-tukipakettien-myontaminen-on-jarjetonta
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53143-musliminaisille-ei-tule-jarjestaa-omia-uintivuoroja-oulussa
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49349-monikulttuurisuus-ei-toimi
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57951-isanmaata-ei-tule-myyda-venalaisille
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58376-vakavista-rikoksista-ankarammat-rangaistukset
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56734-muslimiterrorismi-vavisuttaa-eurooppaa
http://www.vaalikone2011.fi/ehdokas/Immonen/Olli/
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53842-tukipakettien-myontaminen-on-jarjetonta
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53143-musliminaisille-ei-tule-jarjestaa-omia-uintivuoroja-oulussa
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49349-monikulttuurisuus-ei-toimi
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57951-isanmaata-ei-tule-myyda-venalaisille
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58376-vakavista-rikoksista-ankarammat-rangaistukset
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)